26.8.2013

Siru syö nuorennuspillereitä

Pakko se on tännekkin hehkuttaa. Siru on piristynyt vajaassa kuukaudessa aivan valtavasti! Sillähän todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta mikä selittääkin hyvin huonon turkin, lihaksettomuuden, lihomisen, palelemisen, väsyneen ja masentuneen ilmeen. Nyt ne alkavat olla muisto vain, sillä Sirun ilme on nuorentunut huimasti ylimääräisen nesteen lähdettyä ja takareisiin on kasvanut jo nyt hieman lihasta. Ulkonäöltään ja luonteeltaan se alkaakin muistuttaa jo 7-8 -vuotiasta huskya. Kyllä! Sitä täytyy alkaa vallan kouluttamaan, ettei ihan hanskasta lähde ;) Sain takaisin rakkaan harrastuskaverini, joka menee lenkillä kevyesti tanssahtelevaa ravia, häntä pystyssä ja korvat suunnattuna eteen, nenä vipattaen. Tavotteena on lähteä nostamaan talveksi kuntoa ja katsoa, josko se jaksaisi taas juosta valjakon mukana. Tänään otin tokoakin pitkästä aikaa ja neiti teki innoissaan. Hassua, aivan kuin olisin saanut uuden mahdollisuuden ja elämä jatkuisi tasan siitä mihin se muutama vuosi sitten jäi :)

Siru 2013 helmikuussa.
Ja tänään 2013 elokuussa.

25.8.2013

Kulon päivä tokokisoissa

Uskomatonta! Nyt se on ohi, meidän eka virallinen kisa ikinä! Tänään käytiin siis Ojangossa kisaamassa TOKO ALO -luokassa ja pistesaldoksi kertyi kokonaiset 170 pistettä ja 1.tulos. Ei lainkaan huono saavutus :) Tässä tarkemmin miten meillä meni:

Luoksepäästävyys: 10
Ei ongelmia, Kulo oli oikein nätisti. Istui ja heilutti kohteliaasti häntää tuomarille :)

Paikalla makaaminen: 9
Kulon rintamasuunta jäi hieman vinoon ja puolessa välissä heitti lonkalle, mutta muuten pysyi hyvin ja skarppina. Olimme viimeisenä rivissä ja rivin toisesta päästä karkasi melko alkuvaiheessa koira haukkuen omistajansa luokse. Kulo tässä vaiheessa kurkotteli päätään ja mietti lähteäkkö perään. Kuulin raksutuksen toiseen päähän kenttää ;) Pysyi kuitenkin ja makasikin loppuajan kuin tatti. Palatessa vierelle jouduin antamaan tuplakäskyn, koska Kulo ei halunnut nousta enää lainkaan :D

Seuraaminen kytkettynä: 9,5
Kuin päivälenkillä olis ollu, täpäkkää, iloista ja rentoa. Alussa vähän haki paikkaa, mutta löysi sen nopeasti.

Seuraaminen taluttimetta: 9
Juoksuosuudessa Kulo kuulemma vähän intoili liikaa, mutta hyvä vaan ;) Tein täyskäännöksen epähuomiossa eri suuntaan kuin yleensä (eli vasemalle) ja Kulolla hetkellisesti kävikin pylly maassa, mutta pysyi suht kivasti mukana. Seuraavan käännöksen teinkin jo oikeaan suuntaan ja meni tosi hyvin. Kaiken kaikkiaan tiivistä, iloista ja Kulon tyylille uskollista :)

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 0
Muuten aivan täydellinen, mutta Kulo jäi seisomaan maahanmenon sijasta. Enkä älynnyt antaa tuplakäskyä, joten se meni siinä.

Luoksetulo: 10
Täydellistä omasta mielestäni. Jäi hyvin, juoksi innoissaan ja tuli suoraan. Tuomari huomautti hieman siitä, että Kulo osui jalkaani tullessaan, mutta ite en jännityksessäni tuntenut mitään :D

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9
En muista tästä muuta kuin, että hyvin meni.

Estehyppy: 10
Täydellinen, myös tuomarin mielestä sillä saatiin siitä vielä kehuja :)

Kokonaisvaikutus: 10
Kivan näköistä menoa kuulemma. Kyllä siitä itellekkin jäi hyvä ja ilonen mielikuva ja mukava tunnelma :)

Seuraavaksi todennäköisesti suunnataan keräämään loputkin tulokset ALO -luokasta ja tavottelemaan TK1:stä tai sitten porhalletaan suoraan AVO -luokkaan. Mutta sitä ennen hiukan lomaillaan ja pidetään hauskaa hienon suorituksen kunniaksi! Seuraavana kisakalenterissa taitaakin siintää koirapyöräilyä...

Hymytyttö <3

22.8.2013

Elämän pieniä iloja

Eilinen ja tämä päivä on ollut mukavuutta täynnä <3

Kulo, Savu, Bea ja Kauko.

Paimen.




Ystävykset.

Nipsu? Niin Myy. Olethan siinä aina? Tottakai olen. <3




21.8.2013

Puoli vuotta mittarissa & huskymaista menoa

Viime viikonloppuna oli Savun 6 kk pentutreffit. Kävimme yhdessä kasvattajan koirien Runon, Piikun ja Kuuran, Savun emän Viiman ja isän Sulon sekä Kulon kera Rutikalla. Koirat juoksivat, haukkuivat, uivat ja rymysivät joka suuntaan. Menoa ja meninkiä siis riitti!

Puolivuotias Fiilis Iloinen uitettuna. Kuva Tuija Luusua.
Illalla kävin vielä viettämässä laatuaikaa huskyjeni kanssa. Aah, miten mukava olikaan seurata näiden kahden yhteisiä touhuja pitkästä aikaa :) Kyllä rotupohdinnoistani huolimatta, parasta seuraa toiselle koiralle on saman rotuinen kaveri - husky tuntee huskyn paremmin kuin kukaan muu. Alla kuvatodisteita lenkiltä. (Valo ei aivan riittänyt huippu otoksiin, mutta tunnelma välittyy kyllä.)

Kaksikko <3
Taco pappa.
Sirulla hymy korvissa ja virtaa riittää.




Huomatkaa Sirun nuorentunut ilme <3


7.8.2013

Katse kohti syksyä

Kesä on pitkällä ja ollaan menossa kohti syksyä! Koulut jatkuu, Savu kasvaa kasvamistaan ja Kulo aikuistuu aikuistumistaan. Siru se vaan pysyy ennallaan ;)

Kisasuunnitelmia ollaan tehty jo muutamia syksylle/talvelle ja ensimmäisenä listassa onkin meidän molempien ihka ensimmäiset viralliset tokokokeet! Hui kauhia :D Ilmottautuessa tuntui, että liikkeet on valmiit - mutta nyt kun kokeeseen on jäljellä 2,5 viikkoa, tuntuu, että hommaa olisi vaikka kuinka. Noh, jos menee pipariksi, niin tiedetään ainakin mitä ensi kokeeseen treenataan. Pakko se on jossain vaiheessa sinne uskaltautua kuitenkin :)

Toinen kisasuunnitelma olisi syyskuulle koirapyöräilyyn. Tuossa viileämpänä aikana saatiin jo kuntoa kohotettua ja vedettyä lähes koko kisamatka Kulon kanssa. Nyt ilmojen taas hivellessä aavikkoa, on jäänyt sen lajin treenaaminen kokonaan. Ainoa aktiiviteetti molemmilla on ollut pihatöiden teko. Kulo on ollut mainio apulainen ojennellessaan risuja, polttopuita ym. The real ranch dog ;)

Savu on lupautunut treenaamaan mua näyttelyihin sen kanssa. Siinä on laji, josta rehellisesti sanottuna en tiedä lähes mitään. Siksi sitä onkin pakko kokeilla nyt, kun koirallakin on siihen potentiaalia. Savun ohjelmaan kuuluu siis pentupainien lisäksi seisomis- ja ravaamistreeniä. Mitähän muuta pitäisi osata huomioida... Varmaan se selviää ekan näyttelyn jälkeen, kun meidät on naurettu ulos kehästä :D

Porotuseläin 5,5 kk.

Kauko ja Savu juomatauolla.

30.6.2013

Kun Savu tapasi Kaukon

Savu pääsi pari päivää sitten painimaan samanikäisen porourhoon Kielapihkan Melekoosen Häjyn eli Kaukon kanssa. Lapsilla oli mukavaa ja Jonna räpsi hienoja kuvia ipanoista :) Kaikki kuvat siis Jonna Räisäsen käsialaa.

Rinsessa.

Yhdessä on mukavaa, trallallaa...

K: Mulla on aika hieno puunpala.

S: Kohta se on mulla!

Näin.

Juomatauko.

Taas jaksaa!

Kauko.

Savu.

S: Mä tahon kans! Tänne, tänne...

Jes!

Kauko tuumasi, että tollanen riiviö on parempi taluttaa kuonopannalla.

Moikka! Näkyillään :)

25.6.2013

Uimailua ja rotu pohdintoja

Joskus mietin, että miksi koirani ovat eri rotuisia. Miksi kaikki eivät vain olisi samaa rotua keskenään? Olisi hienon näköinen lauma, samaa sarjaa ja itse pääsisin helpolla kun kaikki toimisivat suht samalla kaavalla ja puhuisivat keskenään samaa kieltä. Mutta, mitä hauskaa siinä loppupeleissä olisi? Kaikki näyttäisivät lähes samalta, kaikki ajattelisivat lähes samalla tavalla... Eikö meno kävisi hieman yksitoikkoiseksi pitemmän päälle? Niin tai näin, en ikinä vaihtaisi pois kokemuksiani erirotuisten koirien kanssa. Olen saanut loistavan yleiskäsityksen koirasta eläimenä, roturajojen yli.


Siru 10 v ja 8 kk.

Savu 4 kk ja 2 vko.

Kulo 1 v ja 3 kk.

Yksi rotu kuitenkin on, jolla tuntuu olevan erityinen paikka sydämessäni - vaikka kovasti yritän taistella sitä vastaan vuodesta toiseen; siperianhusky. "Ehkä taas joskus", huomaan ajattelevani usein ja sanovani sen jopa ääneen muille ihmisille... Mitä? Ei mulle mitään huskya ole enää tulossa... Mietin usein, millainen olisin tai mitä osaisin, jos olisin pysytellyt huskyissa koko ikäni. Osaisin ja ymmärtäisin murto-osan nykyiseen verrattuna koirista ja niiden koulutuksesta. En olisi oppinut saalisvietistä, mielyttämisenhalusta, palkkaamisen ajoituksesta, koirien erilaisuuksista, mutta samanlaisuuksista. Nyt taas toisaalta tuntuu, että voisin palata tuttuun ja turvalliseen ja hyödyntää kaikkea oppimaani aivan eri tavalla. Mitä saisinkaan aikaan? Millainen koirastani tulisi näillä taidoilla? Aivan erilainen veikkaanpa! Valjakkoharrastukseni ainakin hihkuisi innosta. Toisaalta tekisi mieli ottaa selvää, toisaalta ajatus jännittää valtavasti.. Ei, ei ehkä kuitekaan - ainakaan 8- vuoteen ;)





Entäpä, jos kuitenkin pysyisinkin vaan paimenissa? Helposti koulutettavissa, kontakti silmissään syntyneissä mielyttämisenhaluisissa työkoneissa? Ah, sitä harrastamisen ja arjen helppoutta ja tehokkuutta <3 Entä, jos seuraava koirani voisikin olla (sitten sen 8-vuoden päästä) yksi kauan haaveilemistani roduista; australianpaimenkoira. Jotain tuttua, jotain vanhaa, sekoitettuna uuteen ja jännittävään. Täydelllistä - ehkäpä!






Tai jospa luopuisin isojen koirien kanssa pelaamisesta ja siirtyisinkin shiboihin? Ei lainkaan hullummalta kuulostava vaihtoehto sekään. Lauma pieniä koiria ja halvat kustannukset :) Toisaalta, kuinkahan shiba sopeutuisi rekikoiraksi... Ehkä tämä voisi toteutua vasta kun itselläni alkaa meno tasaantua? :D




Yhden asian kuitenkin tiedän varmasti. En vaihtaisi päivääkään näiden nykyisten kanssa touhuamisesta! Miksi jämähtää vain yhteen rotuun, kun voi nauttia monesta? Meillä on monta seikkailua ja kokemusta vielä edessä, paljon opittavaa ja nähtävää! Katsotaan mihin kaikkialle me tämän kojoottilauman kanssa vielä päädytään. Monipuolisuus on rikkaus - en siis todennäköisesti tule omistamaan yhtä aikaa kahta saman rotuista koiraa. Näiden kanssa voi harrastaa monipuolisemmin, mitä yhteen rotuun jämähtäneenä pystyisi. Voisinko kuvitella paimentavani huskyn kanssa tai vieväni käyttölinjaisen bortsuni näyttelykehiä kiertämään? En voisi :D Toisaalta myös samanrotuisuus houkuttelisi, mutta taitaa jäädä vain kutitukseksi takaraivoon ;)